Case: Mindfulnessharjoitusten käyttökokemuksia psykiatrisella osastolla

Mindfulness tunnetaitovalmentajakoulutuksessa on ollut vuosien aikana mukana useita psykiatrisia sairaanhoitajia. He ovat oppineet mindfulness tunnetaitovalmentaja-koulutuksen myötä uudenlaisen tavan tehdä työtä sekä saaneet uuden työkalun potilaiden kanssa työskentelyyn.

Kaksi opiskeluissa mukana ollutta sairaanhoitajaa työskentelee psykiatrisen sairaalaan suljetulla kuntoutusosastolla ja he ovat ottaneet mindfulnessharjoitukset osaksi työtään.

He kokevat, että ajoittain potilaiden motivoiminen ryhmiin on hyvin haastavaa, koska osastolle tullessaan potilaat ovat vielä usein melko huonossa kunnossa ja alkuvaiheessa keskittymiskyky voi olla olematon. Usein sairaudentuntoakaan ei siinä vaiheessa ole. Potilaiden vointi on monella myös hyvin hauras ja vaihteleva ja tämä on huomioitava mindfulnessharjoituksia suunniteltaessa.

Millaiset mindfulnessharjoitukset ovat hyviä psykiatrisille potilaille

Parhaimmaksi on todettu lyhyet mindfulnessharjoitukset, joita tehdään osana aamuryhmää. Sairaanhoitajat ovat ohjanneet lyhyitä n. 5-10 minuutin mittaisia hengitys- ja ankkuroitumisharjoituksia sekä kehollisia harjoituksia yksinkertaisia venytyksiä tehden.

Mindfulnessharjoitusten tavoitteena on tukea potilaita pysymään nykyhetkessä ja auttaa heitä löytämään tietoisen läsnäolon avulla keinoja helpottaa omaa oloaan ja pääsemään yli hankalista hetkistä.

Sairaanhoitajat ovat huomanneet, että kuntoutusosastolla tehtävissä harjoituksissa on tärkeää, ettei niissä ohjata potilasta liian syvälle omiin tuntemuksiin. Sillä pyritään välttämään psykoosioireiden nousemista enemmän pinnalle. Lisäksi he eivät ole halunneet asettaa potilaita liian vaativaan tilanteeseen sairauden hankalassa vaiheessa.

Positiivisia kokemuksia mindfulnessharjoituksista

Harjoitukset ovat onnistuneet hyvin ja potilailta saatu palaute on ollut positiivista. Potilaat vaikuttavat enimmäkseen pitävän harjoituksista eikä kukaan ole kokenut tilannetta ainakaan niin sietämättömänä, että olisi poistunut ryhmästä kesken. Myös aiheena tietoinen läsnäolo vaikuttaa herättävän kiinnostusta.

Monesti potilaat kiirehtivät pois ryhmätilanteista sen loputtua, mutta ryhmissä, jotka on aloitettu mindfulnessharjoitteella, keskittyminen vaikuttaa olevan parempaa. Potilaat ottavat enemmän osaa keskusteluun ja katsekontaktia otetaan enemmän. Niihinkin potilaisiin, jotka yleensä vaikuttavat olevan omissa maailmoissaan, on saanut jollakin tapaa paremmin kontaktia katseella. Ryhmässä myös viihdytään paremmin eikä juurikaan kysellä milloin ryhmä loppuu.

Erityisesti levottomat potilaat vaikuttavat rauhoittuvan harjoitteiden myötä. Yleensä juuri levottomat potilaat ovat aikaisemmin poistuneet kesken ryhmän ja ovat olleet levottomia paikoillaan olleessaan. Mindfulnessharjoittelu kerroilla levottomatkin potilaat ovat jaksaneet olla koko ryhmän ajan ja ovat istuneet rauhallisesti paikoillaan.

Kerran yksi potilas oli todennut: ” Koko aamu on ollut ihan paskaa ja vastustusta, mutta harjoituksen jälkeen on helpompi lähteä hyvään päivään.” Tästä lauseesta tuli sairaanhoitajalle todella hyvä mieli.

Sairaanhoitajat ovat kuulleet myös erään mindfulnesskerran jälkeen yhdeltä potilaalta harmittelut kun hän oli estynyt tulemaan sillä kertaa ryhmään.

”Eniten potilaat ovat mielestämme hyötyneet käytännön pienistä harjoitteista ja vinkeistä kuinka niitä voi käyttää”, sairaanhoitajat kertovat.

Tärkeitä huomioita mindfulnessin soveltamisesta

Sairaanhoitajaista on ollut hienoa huomata, että tietoista läsnäoloa voi oikeastaan ohjata kenelle tahansa, jolla siihen on pienikin motivaatio. Harjoitteet vain tulee suunnitella ja soveltaa tilanteeseen sopiviksi. Erityisen mukava kokemus on ollut myös, kun eräs potilas halusi useampaan otteeseen keskustella aiheesta. Hänelle myös vaikutti olevan hyötyä lyhyistä hengitysharjoituksista.

Mindfulness tunnetaitovalmentajakoulutuksen tärkein oppi työhön 

Sairaanhoitajat pitävät tärkeimpänä taitona sitä, että osaavat keskittyä juuri siihen hetkeen joka on. He kertovat, että eivät ennen edes huomanneet/tiedostaneet, kuinka kaukana mieli oli monessa tilanteessa.

Kuuntelu, ilman ratkaisun tai ”viisaan” kommentin pohtimista samanaikaisesti, on myös nykyään enemmän läsnä heillä niin työssä kuin muutenkin elämässä. Nämä asiat ovat tuoneet työhön enemmän joustavuutta ja tehneet itselle helpommaksi ottaa vastaan haastavat ja yllättävät tilanteet. Olemukseen on tullut lisää rauhaa kohdata ihminen ja tilanne sellaisenaan, ilman kiirettä muuttaa jotakin.

Jaa kirjoitus ystävillesi, jos pidit siitäShare on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *